Vieraammalla maaperällä

Musiikkiin liittyen otan huvikseni käsittelyyn tämän "piilopaikkani" nimen Sateen Tango ja siihen liittyvän maailman.


Eri sanamuotojen myötä löysin itseni kuuntelmasta tätä vanhempaa ja tuttua kappaletta. Vaikkei tango ja iskelmämusiikki ole alue, josta tietäisin kaikkea tai edes vähääkään niin ajatus kyseisten sanojen takana miellytti. Reijo Taipaleen vuonna -65 ensimmäistä kertaa esittämä Sateen Tango. 


Suomalaisessa tango- ja iskelmämusiikissa vanhempi tuontanto kuulostaa korviini paremmalta. Välillä ja etenkin Tangomarkkinoita seuratessa keskittymiseni jumittuu nykypäivän tango- ja iskelmämusiikin sanoituksiin. Niin ja juu, seuraan Tangomarkkinoita vaikka saankin usein niitä seuratessani hermoromahduksen jo siitä kun kuulen samat kappaleet vuodesta toiseen. 


Palatakseni kuitenkin taas alkuperäiseen, kappaleen Sateen Tango on säveltänyt Unto Mononen ja sanoittanut Sauvo Puhtila. Olen aina hieman huvittuneena ihmetellyt sanoittajien/säveltäjien tapaa käyttää salanimiä ja wikitietopankki kertoo myös Puhtilan käyttäneen useita muita nimiä. Saman lähdepaikan mukaan kappaleen Sateen Tango olisikin sanoittanut Solja Tuuli.

Sateen Tangon tyylisissä kappaleissa kuulen suomalaisuuden kauniin hauraalla tavalla. Mieleeni tulee myös Aki Kaurismäen elokuvat; niiden eleettömyys ja niistä löytyvä kauneus. Jokainen näkee suomalaisuuden eri silmin, mutta ehkä tällainen maailma on sitten minulle sitä todellista suomalaisuutta.

Reijo Taipale - Sateen Tango

Ja jos vielä jatkan ajatuksenvirtaa, suomalaisuudessa pysyen ja pysyen myös tangon maailmassa kerron pitäväni yhtenä kauneimpana suomalaisena kappaleena Kiti Neuvosen esittämää Nuoruustangoa, jonka haikeaan maailmaan on mukava uppoutua. Kappale on alunperin Anu Kaipaisen 15-vuotiaana kirjoittama runo, jonka Kaj Chydenius myöhemmin sävelsi elokuvaan Kreivi.

Kiti Neuvonen - Nuoruustango

Oltuani hetken siis hieman runollisimmissa tunnelmissa en tällä kertaa voi kuitenkaan edes yrittää lopettaa kirjoitustani tyylillä. Tangossa pysyen onhan minun kerrottava ehkä suurin inhokkikappaleenikin. Millään ymmärryksen tasolla en ole tähän päivään mennessä pystynyt käsittämään seuraavaa hulluutta kuin kappale Hulluna Tangoon. Yksi kuuntelukerta kappaletta riittää minulle ja uskallankin oman mielenrauhani ylläpitämiseksi vain linkittää yhden esitysversion kappaleesta. Ainakin kappale on onnistunut tekemään minut hulluksi. 


Hulluna Tangoon
http://www.youtube.com/watch?v=7sMMxwiHPxY

Sunnuntai-ilta jatkukoon.

Ehkäpä...

.....yhdenlainen yhdistelmä joka muodostuu musiikista ja musiikkivideoista, joille on annettu mielikuvitusta.

Queens Of The Stone Age - Monster In The Parasol

Queens Of The Stone Age - No One Knows

Queens Of The Stone Age - Sick, Sick, Sick



Tällä kertaa ei sen enempää.

*piip*

Ehkä nämä sateiset päivät ovat vieneet minut vaivihkaa kuuntelemaan Rootsia. Usean kappaleen tunnelma ainakin sopii tähän harmaan sävyttämään ilmastoon.

En voi sanoa kuuntelevani paljon hip hop musiikkia. Tiettyjä artisteja ja kappaleita on kuitenkin eksynyt omiinkin suosikkeihin. Rootsiin taas liittyen olen huomannut pitäväni useista tämän kokoonpanon kappaleista. Niissä on eloa ja tarinaa. Rumpujen mukavaa pärinää voi myös löytää näistä kappaleista (tämä tosiaan ilmaistuna täysin soittotaidottoman suulla ilman mitään todellista musiikillista tietämystä).

Roots - How I Got Over

Tällä kertaa mukana myös sanatkin. Paha sana on piilotettu videolla ja pysäyttää lauseen. Olenko itse turtunut vai miksi nämä sensuroinnit vaikuttavat usein järjettömiltä? Voisiko maailmassa olla pahempia vaikuttimia kuin yksi vahvempi sana ilmaisemaan tiettyä tunnetta? Tiedä sitten, mutta välillä yhteen sanaan tunnutaan kiinnittyvän liikaa katsomatta sitä ympäröivää kokonaisuutta. Kaiketi tiettyjen sanojen sensuroiminen on vain helpompaa kuin kokonaisuuksien arvioiminen(?).

Jätän nyt kuitenkin tämän asian ajattelemisen ja estän samalla ajatuksieni menemisen täysin solmuun. Kappaleen sanat eivät ole täällä kuitenkaan vain sensuroinnin takia. Vaikka ne ehkä viittaavatkin selvästi tiettyyn tarinaan, koen löytäväni sanoituksesta asioita, joita voin ajatella yleisluontoisemminkin. 
Maailma ei ole helppo paikka.


Chorus: 
(Black Thought: uh, ha-huh. uh, ha-huh) Out on the streets (Yeah) 
Where I grew up (ah-hah) 
First thing they teach us: (uh) 
Not to give a fuck (Yeah, C'mon baby)
That type of thinking can’t get you nowhere (Oh ??)
Someone has to care. 

Verse 2:
How I got over 
Where the people come apart 
Don’t nobody care about cha 
Only thing you got is God. 
Out here in these streets 
If you get down on your luck 
You can stand up 
With a hand down 
But nobody give a fuck.
Out here in these streets 
Every man is for himself 
They Ain’t helpin’ noone else 
It’s a hazard to your health. 
Livin’ life in these cold streets.
(Hey) Whose worryin’ ‘bout cha babe 
When you wiln’(?) out? 
Runnin’ around in these streets. 

Chorus: 
Out on the streets 
Where I grew up (How I got over) 
First thing they teach us: 
Not to give a fuck. (How I got over) 
That type of thinking can’t get you nowhere (How I got over) 
Someone has to care. (Ya) 

Verse 2: 
When you on the corners too much drama 
Livin’ with the police right behind ja’ 
It's always more than a slight reminda 
We livin’ in a war zone like Rwanda. 
Before I go back to the heavenly fatha 
Pray for me if it ain’t too much botha. 
Whatever don’t break me or make me stronga 
I feel like I can’t take too much longa.
It’s too much lyin’ 
And too much fryin’ 
I’m all cried out cause I grew up cryin’ 
They all got a sales pitch I ain’t buyin’ 
They tryin’ to convince me that I ain’t tryin’. 
We uninspired 
We unadmired 
And tired and sick of being sick and tired.
A living in the hood where the shots are fired 
We dyin’ to live, so to live we dyin’. 
You just like I am. 

Chorus: 
Out on the streets (Uh) 
Where I grew up (How I got over) 
First thing they teach us: 
Not to give a fuck. (How I got over) 
That type of thinking can’t get you nowhere (Ya, somebody, somewhere) 
Someone has to care. (Somebody’s gotta care) 

Verse 3:
And I swear it isn't fair
In suspended animation
We ain't tryin' to go nowhere.
Out here in these streets
We're so young and all alone
We ain't even old enough to realize we're on our own.
Livin' life in these hard streets
Where it's like they lost their mind
Is there anyway to find?
are we runnin' out of time out here?
Listen, hey
Who's worryin' about cha babe
When you wiln'(?) out?
Runnin' 'round in these streets.

Chorus: x3
Out on the streets (Uh) 
Where I grew up (How I got over) 
First thing they teach us: 
Not to give a fuck. (How I got over) 
That type of thinking can’t get you nowhere (Ya, somebody, somewhere) 
Someone has to...

Out on the streets
Where I grew up 
First thing they teach us: 
Not to give a fuck 
That type of thinking can’t get you nowhere
Someone has to care.


Sanat napattu osoitteesta:
http://www.elyricsworld.com/how_i_got_over_lyrics_the_roots.html

Kierroksella

Leikkisää, hämärää ja yksi suosikeistani. Oudolla tavalla tyyli video. En vaan ole voinut unohtaa näkemääni. Miten tällaista voisikaan unohtaa...?


Daft Punk - Around The World

Tutustuminen

Vuoden takainen löytöni on jälleen herännyt soimaan enemmän, John Frusciante.

Kappaleet eivät aina soi sulavasti. Sanoitukset osaavat olla myös vaikeaselkoisia, mutten senkään anna häiritä.

Olen käynyt läpi vasta kolme levyä ja kuunnellut eri kappaleita niitä löydettyäni. Tiettyihin kappaleisiin olen vain jäänyt kiinni ja pyörittänyt niitä yhä uudelleen.

Levyjen tyylit vaihtelee toisistaan. Olen kokenut alkupään levyjen musiikin haastavammaksi ja sen aikaisia kappaleita jouduin/joudun kuulijana miettämään omalla tavallaan tarkemmin ja tulkitsemaan niistä syntynyttä mielipidettä mielessäni. Mieleen onkin jäänyt vahvasti yksi vanhempi kappale, missä ääni on ajoittain hyvin vaikeroiva ja aika vihlovakin, ja tästä huolimatta pidän siitä. Olen itse kokenut kuulemani vaikeaselkoisemmat kappaleet purkautuviksi ja esiin tuoduiksi tunteiksi, joita ei voi kuunnella soljuva musiikki mielessä. 


John Fruscianten musiikki onkin tarjonnut minulle mielenkiintoisen tutustumismatkan musiikkiin uudesta näkökulmasta. Aina kaikki kappaleet samalta artistilta ei voi puhutella yhtä kuulijaa, mutta kokonaisuutena pidän miehen tyylistä tehdä virkistäviä kokeiluja ja soittaa vain elämää. Fruscianten musiikki on muodostunut itselleni yllättävänkin tärkeäksi. Sanat eivät ole aina kauniita, mutta silti ne pystyvät tarjoamaan kuulijalle paljon. Elävä soitto antaa myös osansa.

Hiljalleen etenen kappaleesta toiseen ja jatkan kuuntelua. Oikeita kappaleita on vaikea valita, tunne saa viedä.

John Frusciante - Slaughter (acoustic)
Ensimmäinen löytöni, jota kuuntelin tuolloin useita kertoja. Edelleenkin useasti soiva.

John Frusciante & Josh Klinghoffer - Walls

John Frusciante - Scratches

Ajatus

Olen pyöritellyt mielessäni miten lähtisin selkeimmin tutustumaan musiikin eri vuosikymmeniin. Kirjasto saa auttaa minua tässä, mutta päälähteeksi tieto luultavasti pohjautuu internettiin. Haluaisin oman kiinnostukseni vuoksi kirjata eräänlaiset pienet muistiinpanot ja saada siten toivottavasti kokonaisemman kuvan musiikista ja sen monista tyyleistä

Tiedon etsintä lähteekin 1900-luvulta ja etenkin ensimmäiset vuosikymmenet kiinnostavat musiikillisesti. Niistä tiedän vähemmän kun taas 80 -luvun musiikista tunsin katsovani viime kesän aikana useita dokumentteja. Kun nämä vuosikymmenet olen käynyt läpi niin voisin uskaltautua etsimään tietoa myöhemmiltäkin ajoilta.

Saa todellakin nähdä miten suunnitelmani toteutuvat. Aikarajaa en itselleni laita ja tiedonjyväset saavat putkahdella tänne milloin haluavat. Toivon tiedon olevan oikeaa ja ehkä voisin oppia tässä ohella muutenkin lisää historiasta. Sehän olisi aika jännää se!

Kirjoitus loppuu tällä kertaa ehkäpä melko kliseisellä kappaleella, mutten voi itselleni mitään kun huomasin kappaleen tässä yhteydessä.

Yhden ajan tähti, jonka musiikki kantaa nykyäänkin.

Frank Sinatra - That's Life

Muisto

Niinkin kepeää kuin Destiny´s Child ja Bootyliciuos.

Oijoij... pakottava tarve laittaa kappale tänne muistiin. Omituinen nostalgian tunne nousee pintaan kun näin televisiosta kyseisen videon. Nuorempina vuosinani Destiny´s Child oli laajalti suosittu, kuuma ja muistan miten tämän naiskokoonpanon musiikkivideot pyörivät musiikkitvllä jatkuvasti kyllästymiseen saakka. Videot oli itselle aina jotain sellaista, mitä piti katsoa.

En koskaan ollut erityisesti fani, mutta hyvät tanssikappaaleet ja kimalteleva maailma vei mukaansa. Tuollainen yhtälö vie kyllä edelleenkin ajoittain mukaansa.

Ja Bootylicious... muistan haaveilleeni kovastikin Beyoncen vaaleista hiuksista pinkeillä latvoilla.

Destiny´s child - Bootylicious