Onkin kaiken kaikkiaan vain helpottavaa, ettei Suomen kohtaloa tarvitse enää samalla tavalla stressata (hah) ja mielensä voi suunnata levollisemmin mielin muiden maihin kisoihin. Eilen edellisen lisäksi satuin seuraamaan myös Latvian kisoja, mutta ne vasta tuntuivatkin niin yhdeltä ja samalta maailman -laululta, etten päässyt heidän tunnelmaan oikein mukaan.
Viro sen sijaan on viime vuosien aikana saanut minut pauloihiinsa. Vaikka heidänkin karsinnoissa näyttää pyörivän samoja kasvoja vuosi peräjälkeen, pidän silti heidän kisakappaleita varsin raikkaina ja mukavan kokeilunhaluisina. Kisoissa pyörii suurellisuutta havittelevaa konemusiikkia, mutta myös aivan jotain omituista, mitä ei voi varsinkaan viroa osaamattoma selittää mitenkään. Winny Puhh on juuri sellaista. Eilinen esitys ja maaninen kameratyöskentely olivat jotain, mitä harvoin viisuehdokkaalta odottaa. Tämäkö Malmöön, ehkä? Ehkä ei?
Winny Puhh ei ole enää täysin uusi bändi ja facebook sivuilta heidän perustamisvuodeksi ilmeneekin vuosi 1994. Tämä on jotain sellaista, mitä oma rajoittunut mieleni ei varmasti koskaan keksisi tai edes ilkeäisi tuoda julkisesti lavalle. Hullua, joka on joko täysin kamalaa tai todella hienoa. Itse puollan hienouden puolesta. Enhän minäkään tätä ymmärrä, en siis mitenkään. Tämä on kuitenkin jotain sellaista, mikä laittaa aivot täysin sekaisin. Hienoa, että Viro antaa tilaa myös näinkin kokeelliselle bändille kuin Winny Puhh! Voi vain kuvitella miten tämä saisi isomman yleisön sekaisin. Huh, tämän jälkeen ei mikään oli enää ennallaan.
Koita pysyä perässä!
Winny Puhh - Meiecundimees üks Korsakov läks eile Lätti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti